Farmarissa jaettiin sukutilakunniakirjoja

Farmari maatalousnäyttelyn Farmari-juhlassa perjantaina 1.7.2022 jaettiin 23 sukutilakunniakirjaa. Näistä sukutiloista vanhin on Ala-Pesolan tila Savonlinnan alueelta. Tila on ollut suvulla ainakin vuodesta 1541. Nykyinen omistaja on Olli Pesonen, joka viljelee tilaa yhdessä puolisonsa Päivi Ihalaisen kanssa. Myös Päivillä on sukutila omasta takaa, Ihalan tila, joka on toiminut vuodesta 1688.

- Vuosisatoja vanhan sukutilan säilyminen oman suvun hallussa ja sen pitäminen elinvoimaisena on vaatinut jokaisen suvun pitkäjänteistä työtä. Sukutilan pitäminen on haastavaa, mutta myös kunnia-asia saada pitää sitä omistuksessa, sanoo Olli Pesonen.

Sukutilan pitäminen on kunnia-asia

Sukutilakunniakirja on julkinen tunnustus samaa tilaa pitkäaikaisesti hallinneille suvuille. Se herättää kunnioitusta esivanhempien työtä kohtaan ja vahvistaa nykyisen sukupolven kiintymystä kotiseutuun. Sukutilakunniakirja muistuttaa edellisten sukupolvien sitkeydestä oman aikansa haasteiden edessä ja valaa uskoa tulevaan.

- Sukutilakunniakirja kertoo tilan historian. Siitä näkee kaikki tilaa hallinneet omistajat, ja nykypolvi voi liittää itsensä lenkiksi tähän sukupolvien ketjuun. Sukutilakunniakirja kertoo aikaisempien sukupolvien arvokkaasta työstä ja viestii lukijalleen siitä hengestä, jolla tilan toiminta sukupolvelta toiselle on varmistettu, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.

Sukutilatunnus kertoo tilan luotsaamisesta halki vuosisatojen

Ennen varsinaista kunniakirjaperinnettä kirjailija Jalmari Finne laati tilauksesta maanviljelijöille heidän tilojensa vuosisataisia omistajaluetteloita. Sittemmin asiaa otti hoitaakseen Maatalousseurojen Keskusliitto, ja ensimmäiset uudenlaatuiset diplomit jaettiin Raumalla 31.7.1931. Sukutilakunniakirjan voi saada jokainen toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut nykyisen omistajasukunsa hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirjan myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista. Vanhimpien sukutilojen historia on yli 480 vuotta vanha. Ruotsin kuninkaan määräyksestä maakirjojen pito väestöstä alkoi vuonna 1539. Tämä on tehnyt mahdolliseksi selvittää tilojen historiaa aina 1540-luvulle saakka. Sukutilakunniakirjoja on jaettu 1930-luvulta lähtien yli 7 850 tilalle. Sukutilakunniakirja uusitaan aina sukupolven vaihtuessa. Sukutilakunniakirjan ohella myönnetään sukutilaviirejä. Kupariseen viirilehteen on lävistetty vuosiluku, joka kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. Lehdessä voi lisäksi olla Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka.

Sukutilakunniakirjat ja -viirit myöntää ProAgria Keskusten Liitto julkisena tunnustuksena sukujen pitkäjänteisestä työstä maaseudun ja suomalaisen maatalouden hyväksi. ProAgria Keskusten Liitto haluaa edistää maatilayritysten menestystä ja kilpailukykyä.

Sukutilakunniakirjojen jako tapahtui Farmari-maatalousnäyttelyssä pe 1.7. klo 11.45–12.30 Farmari-juhlassa Juhlahallissa. Kunniakirjat jakoivat ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Merja Keisala, ProAgria Etelä-Savon hallituksen puheenjohtaja Jukka Nousiainen sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste.

Lisätietoja

Sukutilatunnukset: toimistosihteeri Heidi Aarnio heidi.aarnio@proagria.fi puh. 040 3561693

Farmari-juhla: markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila suvi.anttila@proagria.fi puh. 040 5608551

Farmarin ohjelmatarjonta: markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Maria Salomaa maria.salomaa@proagria.fi puh. 044 4209009 www.proagria.fi