Suomen ensimmäiset vesipuhvelit möyrivät ja syövät kosteikolla – ”Lempeitä eläimiä, jotka pitävät vesistöstä ja ympäristöstä huolta”

On luonnollista, että Suomen ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat vesipuhvelit elävät juuri Etelä-Savossa. Vesistörikas maakunta on vesipuhveleille mitä sopivin elinympäristö.

- Vesipuhvelit viihtyvät vedessä, uivat, sukeltavat ja nauttivat mudassa möyrimisestä, joten kosteikot ja rantalaitumet ovat niiden mieleen. Samalla ne syövät vesikasvillisuutta, joten vesistöt puhdistuvat eivätkä ne kuluta ympäristöä, kun käyttävät laiduntamiseen niin sanottua joutomaata, Puulan Puhvelin yrittäjä Anniina Laurema kertoo.

Kangasniemellekin vesipuhveleita päätyi kosteikon ansiosta.

- Rakensimme kosteikon luonnon monimuotoisuutta ajatellen, ja sitten meille ehdotettiin, että kosteikko sopisi erinomaisesti vesipuhvelin laidunalueeksi. Idea lähti siitä, Laurema kertoo.

Puulan Puhvelin yrittäjät tutustuivat vesipuhveleihin syvemmin ja kävivät Ruotsissa ”opintomatkalla”. Pian alkoivat ulkopihaton rakennustyöt ja loppuvuodesta 2018 Kangasniemelle muutti kuusi vesipuhvelia Ruotsista.

Lähtökohtana on, että vesipuhveleille tarjotaan lajityypillinen elämä, mikä on mahdollisimman ympäristöystävällistä.

- Vesipuhveli on vaatimaton eläin – kylmyys ei haittaa ja hyvin karkea ravinto käy, koska niillä on tehokkaat pötsit. Vesikasvillisuuden lisäksi niin sanottu viljelemätön luomuheinä, kuten raiviopeltojen ja perinnebiotyyppien antimet, kelpaavat hyvin, Laurema sanoo.

Puulan Puhvelin eläimet ovat lajiltaan jokivesipuhveleita, jotka ovat olleet muualla maailmassa ihmisten käytössä tuhansia vuosia.

Vesipuhvelin käsittelyä voi verrata nautaeläimeen, mutta kesyn ja lempeän eläimen hoito on jopa helpompaa.

- Meidät puhvelit rakastavat ihmistä ja kilpailevat huomiosta. Ne eivät satuta ketään vaan päinvastoin kellahtavat usein kyljelleen rapsutuksista, Laurema nauraa.

Vesipuhvelit voisivat olla uusi maatalouden mahdollisuus, mutta tuotantokäyttöön liittyy ongelmia.

Suomen nykyisen eläinsuojeluasetuksen mukaan vesipuhvelit on hyväksytty vain lihantuotantokäyttöön, vaikka muualla Euroopassa lajia on käytetty maidontuotantoon.

Nykyisten asetusten mukaan vesipuhveli on Suomessa tarhattava eläinlaji, jota ei saa lypsää.

- Juuri puhvelinmaito on se erikoistuote, josta Ruotsissa tehdään mozzarellaa ja homejuustoa. Maidontuotanto voisi tehdä vesipuhveleista kannattavan tuotantoeläimen, Laurema ihmettelee. Vesipuhveli soveltuu toki lihantuotantoon. Liha on verrattavissa maultaan vähärasvaiseen laatulihakarjan lihaan, mutta vesipuhveli kasvaa hitaasti. Puulan Puhveli on tehnyt paljon pioneerityötä vesipuhvelin tuotantokäytön eteen ja toivovat yhtenäisiä sääntöjä edes EU-alueelle.

- Jos maatalouteen halutaan kehittää kannattavaa liiketoimintaa, uusien eläinten käyttöön ja erikoistuotteisiin pitäisi suhtautua avoimemmin, erityisesti, kun ekologisuus on otettu huomioon, Laurema muotoilee.

Vesipuhveleita asuu tällä hetkellä Kangasniemellä 14. Vasikoita on syntynyt 10 – osa sonnista luonnonmukaisesti ja osa keinosiemennettyinä.

Kesällä on edessä jännittäviä hetkiä.

- Odottelemme tilan ensimmäistä kolmannen sukupolven tulokasta, kun meillä syntynyt lehmä poikii heinäkuussa. Saa nähdä, syntyykö vasikka juuri Farmarin aikana, Laurelma hymyilee.

Puulan Puhveli sijaitsee Kangasniemellä osoitteessa Eteläniementie 44, 51440 Vuojalahti. Vierailuaika on lauantaina 2.7 kello 10-14. Vesipuhveleihin voi tutustua kosteikolla ja ulkopihatossa. Puulan Puhveli ottaa vastaan ryhmiä myös muina aikoina sovitusti. Yhteyshenkilö on Anniina Laurema 040-7655234.

Kuvan tiedot: Vesistörikas Etelä-Savo soveltuu vesipuhveleille, jotka viihtyvät kosteikolla. Kuvaaja Anniina Laurema.