Supersonni innosti Kilpisalon maitotilan syvälle jalostustyöhön – ”Kaikki lähti liikkeelle Kilpisalon Toivosta”

2 min lukuaika

Uutiset

Ristiinalainen Kilpisalon tila tuottaa maitoa neljännessä sukupolvessa pihattonavetassa lypsyrobotilla. Omaa lypsykarjaa jalostetaan jatkuvasti paremmaksi alkionsiirtojen avulla, ja alkioita myydään myös eteenpäin.

Kilpisalon maitotilalla Mikkelin Ristiinassa lypsykarja on laiduntanut komeissa järvimaisemissa neljän sukupolven ajan.

Maidontuottaminen on aina ollut tilan päätuotantosuunta. Nykyinen navetta, lämmin makuuparsipihatto on rakennettu vuonna 2006 edellisen isäntäparin, Risto ja Pirjo Piispasen aikaan. Nykyinen yrittäjä Lari Piispanen otti ohjat elokuussa 2018, ja viime vuonna navettaan saapui tilan historian ensimmäinen lypsyrobotti.

- Robottia en enää pois antaisi millään. Se vapauttaa aikaa ja tuo joustoa työhön, Piispanen sanoo.

Robotin vauhdittamana myös lehmien määrää on voitu lisätä. Nyt lypsettäviä on 50 ja uudistuskarjaa noin 35.

Koska lehmien määrää ei voi kasvattaa loputtomiin, Kilpisalon tilalla on panostettu parikymmentä vuotta jalostukseen, jotta jokainen lypsävä lehmä olisi mahdollisimman hyvin tuottava yksilö.

Kaksi kolmasosaa Kilpisalon lypsykarjasta on ayrshirea, jonka parissa myös jalostustyötä on tehty. Jalostuksesta tuli tärkeä osa tilan toimintaa, kun tilalla

syntyi 2004 kovilla geeneillä varustettu sonni Kilpisalon Toivo.

Sonnista tuli todellinen superperiyttäjä, jolla on tehty 30 000 siemennystä ja siementä on viety 13 eri maahan. Toivolla on lähes 6000 tytärtä, joidenjoukossa on valtava määrä satatonnareita eli elämänsä aikana yli 100 000 kiloa maitoa tuottaneita lehmiä.

- Kaikki lähti liikkeelle Toivosta. Sen jälkeen on menty syvälle genetiikkaan ja aloitettu alkionsiirtotoiminta, Piispanen kertoo. Juuri alkionsiirtojen avulla Kilpisalon tilan omaa lypsykarjaa kehitetty ja kehitetään jatkuvasti

paremmaksi. Ideana on, että vain hyvillä ja toivotuilla ominaisuuksilla eli geeniperimällä varustetut lehmät jatkavat sukua.

Kilpisalon tila myy alkioita myös eteenpäin.

- Se on nykyaikaista ja eläintautivapaata jalostustoimintaa, jolla saadaan perinteisiä tapoja nopeammin lisättyä tuottavuutta.

Lari Piispanen viettää paljon aikaa pellolla, sillä tilalla on viljelyssä noin 130 hehtaaria.

Säilörehunurmen, ohran ja vehnän lisäksi tila viljelee härkäpapua – tosin juuri nyt on viljelykierron mukainen välivuosi.

Härkäpapua on viljelty valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi. Markkinoita voisi löytyä elintarvikepuoleltakin, kun kasvissyönti lisääntyy jatkuvasti.

- Juuri nyt en ole härkäpavun tuotantoa lisäämässä, mutta tulevaisuudessa voisi harkita. Nyt tärkeintä on saada pellosta omalle karjalle syötävää, ettei vain jouduta ostorehuille, Piispanen sanoo.

Kilpisalon maitotila sijaitsee Mikkelin Ristiinassa osoitteessa Lappeenrannantie 402, 52420 Pellosniemi. Tila toimii Farmarin ennakkovierailukohteena ammattilaisille Faban Lypsikit Etelässä -tapahtumassa keskiviikkona 29. kesäkuuta kello 10–14.